Olemme olleet tosiaan nyt viikon verran iltaisin kaikki uudessa kodissamme: mies rakentaa ja minä lasten kanssa vietän aikaa pojan lähes valmiissa huoneessa. On ollut ilo olla koko perhe saman katon alla. Heti on itselläni levollisempi olo, jaksan lasten kanssa arkea paremmin ja mikä parasta -raksalla voin vain olla. Ei ole pyykkejä, tiskejä joita laittaa. No, siivota sielläkin pitää, varsinkin sitä purua ja pölyä, mutta muuten luen lapsille kirjoja, pelaamme lautapelejä ja seuraan lasten omia leikkejä ja neulon. Minnekään ei ole kiire, mitään ei tarvitse tehdä. (Kotona sitten onkin lasten nukkumaan mentyä hommaa..)

Neiti on aivan isänsä tyttö.. Ihania kuvia olen raksalta saanut tilanteista ja tunnelmista, mutta koska kunnioitan ukon toivetta ettei hänen pärstäänsä tänne tulisi, voin vain tämän laittaa

img_6549.jpg

Varsinkin aluksi raksalla ollessamme neiti ei voinut siirtyä oviaukolta mihinkään kun hänestä oli vain niin ihanaa nähdä isä. Siinä pieni tiitiäinen könötti ja seurasi katseellaan isän touhuja. Jos isi meni silmänkantamattomiin, neiti hihkui ja huuteli että tulehan taasen! Vielä tänään pääsemme iltaa yhdessä viettämään, sitten alkaa ukon iltavuorot..