Olen useampaan otteeseen avannut tämän kirjoitusosion tarkoituksenani kirjoittaa mitä kuuluu. Sitten en tiedä mitä kirjoittaisin. Mitään ei kuulu, kaikki menee samaa rataa (eikä tämä ole mikään huono juttu.. et ei sillä.) Lenkkeillessäni tulee monta asiaa aina mieleen, mistä voisi täällä pohtia tovin tai kaksi, mutta kotona pää lyö sitten tyhjää.

Ainiin. Poika tykkäsi veturistaan niin paljon että meni sitten seuraavana päivänä piirtämään tussilla ukkelin nykyiseen seinäänsä. Tämä-äitee huomasi sen sitten kesken iltarukouksen ja tuli muutama rukoukseen kuulumaton sananen suusta :/ Onneksi lähti tärpätillä irti.

Tänään illalla lähden ulos! Työkaverit kyselivät seuraksi syömään, ja pääsen kerrankin mukaan koska ukolla alkoi juuri isäkuukausi (minä tosin en palannut siiheksi töihin, vaan teen sijaisuuksia jos niitä ilmaantuu -ensi torstaina töihin, luokkaan josta jäin äitiyslomalle!).

No kuuluuhan meille kaikenlaista :)