Siivoilin taas aamupäivällä vaatehuonetta.

Löysin hienoja aarteita ja jaoin niitä lapsille: annoin tytölle uuden nallen, joka on unohtunut hyllynpohjille ja pojalle hienon lehtiön josta tuli heti salapoliisilehtiö, johon on piirretty jo monen monta hienoa löydettyä jälkeä ja alle on upeasti merkitty tämä päivämäärä (FI - :) ) Menin sitten viehkosti ukon viereen, ja kysäisin että mitäköhän mä sille antaisin -silittelin vähän poskea. Ukko kääntyi katsomaan mua ja totesi: "no anna mun olla vaikka ihan rauhassa." Kaikessa tylyydessään tuo sai aikaan minussa aivan törkeän naurunpyrähdyksen. Että tällaista meillä tänään.