Siivosin tänään urakalla, vieraita oli tulossa. Järjestelin tavaroita paikalleen ja ajauduin kuistille viemään ulkokamppeita. Ikkunasta erotin mieheni kiikkuvan telineillä, maalaa meidän taloa tänä kesänä nimittäin. Odottamaton hymy ja silmissä pilke, mieheni näytti yhtä komealta kuin tavatessamme. Olin niin onnellinen nähdessäni hänet pitkästä aikaa noin iloisena, kunnes kyynel vierähti poskelleni: Ei hän minua katsonut, ei hän minulle hymyillessään jutellut. Naapurin kanssa keskusteli. Tuli todella yksinäinen olo. Voi kumpa taas joskus hän katsoisi minuun hymyillen ja pilke silmässä.