Olen ihan totaalisesti ignorannut tämän blogin väsyn takia. Harmittaa...

Kotona ollaan, kaikki neljö. Kukaan ei ole ottanut lähtöpasseja, mutta edelleen kaikki voivat melkosen.. noh, jos ei huononlaisesti niin väsyneesti. Pientä toivoa on alkanut löytyä sen suunnassa että ukko on oppinut jonkin verran ilmaisemaan itseään verbaalisesti ainaisen mököttämisen ja ilkeilyn sijaan.

Mutta, laitetaans kuvia, koska ne kertoo kuulemma enemmän kuin tuhannetkaan sanat.

Touhua ja tohinaa, joulunodotusta niin ihanaa on väsymyksestä, sairauksista ja erimielisyyksistä huolimatta vietetty

Ainut harmitus, jota en kotona voi tuoda julki, on se että jo toista vuotta täällä joulua viettäessämme meillä ei edelleenkään ole saunaa saati suihkutiloja  Mutta ei tuosta auta mainita mitään, ukko pian hermostuu. Ulkotyöt kun ovat pitäneet kiireisenä aina näihin päiviin asti, ja vieläkin olisi siellä hommia..